Yleistä kaupunginvaltuustosta

Turun Vihreät ovat tehneet kaupungissa hyvää työtä ja tämä on näkynyt myös vaalien tuloksissa. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa paikkamäärämme nousi viidestä kahdeksaan ja asemamme vahvistui oleellisesti. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa saimme yhden lisäpaikan siitä huolimatta, että ikiaikainen äänikuningattaremme Janina Andersson jättäytyi pois kunnallisvaaleista. Kaudella 2005-2008 vihreillä on siis ollut Turussa yhdeksän valtuustopaikkaa 67:stä.

Olemme pitkään olleet Turun kaupunginvaltuustossa oikeiston ja vasemmiston välisenä vaa'ankielenä. Meillä itsellämme on tapana sanoa: emme ole oikealla emmekä vasemmalla, me olemme edellä. Kallistumalla välillä vasemmiston ja välillä oikeiston kannalle olemme usein käyttäneet valtuustossa kokoamme suurempaa valtaa. Emme kuulu sen enempää oikeistoon kuin vasemmistoonkaan: me emme ole tältä jakoakselilta lähtöisin, eikä meitä voi sille luontevasti sijoittaa. Olemme tehneet yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa sillä perusteella, kuinka vihreää politiikkaa he kulloinkin ovat ajaneet. Vaa'ankieliasemasta on seurannut paljon puhetta: sosiaalidemokraatit ovat syyttäneet meitä kokoomuksen apupuolueena ja puistokokoomuksena toimimisesta, ja kokoomuslaiset ovat kutsuneet meitä vaihtelevilla nimityksillä alkaen viherpipertäjistä ja päätyen sosialistien kautta stalinisteihin. Meillä itsellämme tässä välissä on ollut usein hymy herkässä - eritoten kun kanssakäymisestä ovat meitä moittineet juuri ne kaksi puoluetta, jotka ovat pitkään muodostaneet paitsi Turussa myös muissa suurissa suomalaisissa kaupungeissa keskinäisen valta- ja yhteistyöakselin.

Tällä vaalikaudella Turun kunnallispolitiikkaa on värittänyt niin sanottu Eräiden Ryhmien Välinen Sopimus eli hallitussopimus. Sopimuksen allekirjoittivat kaikki muut ryhmät paitsi Vasemmistoliitto ja Olavi Mäenpää, jota ei tosin edes pyydetty mukaan. Itse en ole ollut sopimuksesta kovin innoissani, minusta meidän olisi ollut parempi kehittää kykyämme strategisessa johtamisessa. Mutta moni muu on kokenut sopimuksen hyödylliseksi ja seuraavallakin kaudella tullaan solmimaan vastaava joskin tiiviimpi ja rajatumpi sopimus. Sopimuksen ongelma on ollut sen laajuus ja suhde kaupungin strategiseen johtamiseen. Toivottavasti sopimuksesta tulee seuraavalla kaudella rajatumpi ja se löytää nykyistä paremmin paikkansa osana kaupungin johtamisjärjestelmää ja valtuuston valtaa.