Tavoitteitani

Turun kunnallispolitiikassa tavoittelemiani asioita.

Tavoitteitani vuoden 2007 eduskuntavaaleissa

Ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, Itämeren saastuminen, jätteiden synnyn ehkäisy ja luonnonvarojen tuhlaamisen hillintä vaativat toimenpiteitä kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla. Suomen valtion on kannettava vastuunsa näissä isoissa ja kauaskantoisissa kysymyksissä. Ympäristön ja luonnon suojelu on paitsi luonnon myös ihmisen etu, sillä kestävää taloutta ja työllisyyttä ei tule olemaan ilman vakaata ilmastoa ja hyvinvoivaa ympäristöä.

Ilmastonmuutoksen torjunta Varsinais-Suomessa vaatii uusiutuvan energiantuotannon kehittämistä, hajautettua energiantuotantoa ja energiankäytön tehostamista. Energiantuotannosta saamme maaseudulle uuden sivuelinkeinon, kunhan Suomi saa aikaiseksi päätöksen syöttötariffeista pienissä voimaloissa tuotetulle energialle.

Liikenteessä on satsattava raiteisiin: junaratoihin ja pikaraitiotiehen Turun kaupunkiseudulle. Turku-Salo -kaksoisraide, Turku-Toijala -radan perusparannus, Espoo-Salo -välin uusi nopeampi ratayhteys ja Naantali-Turku-Kaarina pikaraitiotien kehittäminen vaativat aktiivista edunvalvontaa varsinaissuomalaisilta kansanedustajilta. Lyhyen aikavälin tavoitteena on valtion ryhdyttävä tukemaan suurten kaupunkien bussiliikennettä.

Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta oleellista on kuntien talous ja peruspalveluiden rahoitus. Hyvät terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut ovat arkielämässä tärkeimpiä. Hyvinvointipalvelut tarvitsevat myös hyvinvoivat tekijänsä. Julkisen sektorin on kehityttävä työnantajana: työntekijöistä ja heidän työolosuhteistaan on huolehdittava, jotta tärkeisiin palveluihin riittää tekijöitä myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää selkeää rahallista satsausta peruspalveluihin ja kuntatalouteen.

Vanhusten palveluissa ja terveydenhuollossa tarvitsemme rahan lisäksi uusia toimintatapoja, jotta kasvava ikääntyvien joukko saa tarvitsemansa avun. Dementiahoidon kehittäminen on minulle erityisen tärkeää.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat ihmisten elämänlaatua parantavia tärkeitä julkisia palveluita. Niillä on kulttuurin itseisarvon lisäksi suuri merkitys esimerkiksi fyysisen terveyden ja mielenterveyden ylläpitämisessä ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Kulttuuri- ja liikuntapalveluilla on myös merkittäviä myönteisiä talousvaikutuksia. Turun pääseminen Euroopan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä hanke, ja se edellyttää valtiolta erityistä taloudellista tukea.

Koulutuksessa ja osaamisessa on maakuntamme tulevaisuus. Haluan kehittää laadukasta ja tasa-arvoista perusopetusta, sillä siinä luodaan kaiken oppimisen perusta. Riittävän pienet opetusryhmät ja osaavat, täydennyskoulutetut opettajat edellyttävät kunnilta taloudellista ja sivistyksellistä kykyä satsata resursseja opetuksen kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja työelämälähtöisiä oppisisältöjä on lisättävä. Korkeakoulutus on Varsinais-Suomen erityinen voimavara. Tasokas jatkokoulutus ja tutkimustyö edellyttävät nykyistä selvästi parempaa yliopistojen rahoitustilannetta. Yliopistojen pätkätyökulttuuriin, yliopisto-opetuksen ongelmiin ja nuorten tutkijoiden heikkoon asemaan on puututtava. Opintorahaa on korotettava.

Maahanmuuttajat on saatava mukaan varsinaissuomalaiseen arkeen. Pienyrittäjyyden edellytyksiä on parannettava. Työelämää on kehitettävä niin, että työssä jaksaminen ja perheiden tarpeet otetaan aiempaa paremmin huomioon.

Köyhyys ja epätasa-arvo Suomessa ja maailmassa on saatava vähenemään. Lapsiperheiden kasvaviin ongelmiin on puututtava nopeasti. Vaikeimmassa tilanteessa ovat tänä päivänä monilapsiset perheet ja yksinhuoltajat. Lähes joka viides lapsi on vaarassa syrjäytyä. Tätä kehitystä ei mitenkään voi hyväksyä, vaan köyhien lapsiperheiden tukia on pikaisesti korotettava. Myös pienimpiä eläkkeitä on korotettava ja naisten eläketurvaa on parannettava. Vammaisten, mielenterveyskuntoutujien, maahanmuuttajien ja seksuaalisten vähemmistöjen erityisongelmat on ratkaistava. Kehitysapu on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Yllä lueteltujen asioiden rahoittaminen vaatii verotuloja ja hyvin hoidettua elinkeinopolitiikkaa. Kokonaisveroastetta meillä ei ole varaa laskea, mutta verotuksen painopistettä voidaan muuttaa alentamalla vielä hieman työn verotusta ja korottamalla vastaavasti ympäristöveroja. Näin saamme ohjattua kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan.

Perustulo on keino selkeyttää sosiaaliturvaa ja saada se vastaamaan pätkä-, silppu- ja vuokratyöläisten, määrä- ja osa-aikaisten, pienyrittäjien, työttömien ja opiskelijoiden tarpeita. Ensiaskeleena on alle 1 000 euron kuukausitulot vapautettava veroista, jotta pienituloisten työntekijöiden asemaa saadaan parannettua. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasan työnantajien kesken.

Jos tulen valituksi varsinaissuomalaisten kansanedustajaksi, aion jatkaa politiikan tekoa sillä asioihin perehtyvällä, reippaalla ja yhteistyöhakuisella toimintatavalla, joka on tähänkin asti tuottanut hyviä tuloksia. Kunnioitan demokratiaa ja edistän ihmisten mahdollisuuksia osallistua heitä koskevan päätöksenteon valmisteluun. Tasa-arvo, ihmisten tasavertaisuus ja kestävä kehitys ovat päätöksentekoni oleellisia osia.