Muut puolueet

Suhteemme muihin puolueisiin ovat olleet vakiintuneella tolalla, osin meistä itsestämme ja osin muista ryhmistä johtuen. Kokoomuksen kanssa yhteistyö ei useinkaan suju luonnon- ja ympäristönsuojeluun, liikenteeseen, rakentamiseen ja aivan erityisesti rakennussuojeluun liittyvissä asioissa, koska heidän arvonsa ovat näissä asioissa niin erilaisia. Kokoomuksen riveissä istuukin lähes vankkumaton autopuolueen edustus. Myös verotusta ja työntekijöiden asemaa koskevissa kysymyksissä meillä on selkeitä aatteellisia eroja. Hyvää kokoomuksessa on ollut muutosvalmius, joka tosin heidän kohdallaan ylittää aina toisinaan järkevyyden rajat. Kokoomuksen luottokonsultti on euro, mutta se ei millään aina riitä päätöksenteon järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi. Tosin tällä kuluneella kaudella muutosvalmiudenkin kanssa on ollut vähän niin ja näin. Poliittista johtajuutta ei kaupungin suurimmalta puolueelta ole aina tuntunut löytyvän ja asiat ovat junnanneet paikallaan niin poliittisella kuin virkamiespuolellakin.

Sosiaalidemokraattien ja Vasemmistoliiton kanssa tulee vaikeuksia kun puhutaan kaupungin talouden kestävyydestä tai kaupungin toimintojen uudistamisesta - tai edes sen tarpeesta. Vasemmisto on niin kiinni omissa taustakytköksissään, että he ovat olleet täysin kykenemättömiä muuttamaan mitään olemassa olevia rakenteita, olipa muutoksen tarve sitten miten suuri tahansa. He vain kieltävät ongelman olemassaolon ja alkavat suureen ääneen syyttää uuden ajatuksen esittäjiä palveluiden romuttamisesta ja työntekijöiden aseman tuhoamisesta. Hyvää vasemmistossa on sosiaalisen vastuun kantaminen, mutta aivan liian usein se tarkoittaa suuriäänistä populismia tai vastuuta heidän edustamiensa ammattijärjestöjen jäsenten asemasta. Jos esimerkiksi työssäkäyvän ammattijärjestön jäsenen ja järjestäytymättömän (ja köyhemmän) pitkäaikaistyöttömän edut menevät kaupungin päätöksiä tehtäessä ristiin, peridemari ei pitkään mieti, kumman etuja on tärkeämpää ajaa.

Vasemmistoliiton erityispiirteitä ovat selkeä kahtiajakautuneisuus punavihreisiin ja perinteisiin vanhoihin ammattijärjestöjyriin, sekä kummankin osapuolen täydellinen irtiotto kaupungin talouden realiteeteista. "Verot valtion maksettaviksi", siinä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän talouspoliittinen ydinlinjanveto. Turun vasureiden valtuustoryhmässä niskan päällä ovat istuneet jyräryhmittymän edustajat. Lautakuntatasolla yhteistyö vasemmistoliiton kanssa on monin paikoin ollut huomattavasti hedelmällisempää.

Sekä vuoden 2000 että vuoden 2004 kunnallisvaalein jälkeisissä luottamuspaikkaneuvotteluissa ns. keskiryhmien puolueet eli me vihreät (ennen 8, nyt 9 valtuutettua), keskusta (ennen 5, nyt 4) ja ruotsalainen kansanpuolue (4) muodostimme vkr-neuvotteluryhmän (yhteensä 17 valtuutettua). Aluksi muut puolueet kummastelivat suuresti vkr:ää ja yhteenliittymälle povattiin lyhyttä elinikää. Vkr:n ansioista valtuustossa olikin kolme isoa ryhmittymää aiemman kahden asemasta. Vkr muodosti siten uhkan kahden suurimman puolueen, kokoomuksen (19) ja sosiaalidemokraattien (18 miinua yksi loikka eli nyt 17) vallanjaolle, koska me yhdessä olimme suunnilleen samankokoinen ryhmittymä. Löyhänä yhteenliittymänä vkr on kuitenkin kestänyt jo pari vaalikautta, välillä vähän liitoksissaan natisten mutta silti riittävän yhtenäisenä pysyen. Kolmen puolueen yhteistyö on perustunut hyvään keskustelukulttuuriin, erilaisuuksien tunnustamiseen ja yhteisten tavoitteiden etsimiseen. Tosin viime aikoina keskusta tuntuu etääntyneen yhteistyöstä jonnekin omiin sfääreihinsä.